4.5.2021 Usein kysytyt kysymykset koronaviruksesta

Mitä etäpalveluita Pihlajalinna tarjoaa koronavirusepidemian aikana?

Etäkanavien kautta voidaan hoitaa yllättävän paljon erilaisia asioita. Pihlajalinna-terveyssovelluksen lääkäri palvelee joka päivä klo 7–23. Pihlajalinnan hoitajapuhelinpalvelu palvelee joka päivä klo 6–22.

Videovastaanotto- ja soittopyyntöaikoja on lisätty, ja asiakas voi varata näitä aikoja myös Pihlajalinnan verkkosivuilta.

Yritysten kanssa toteutettavat palaverit onnistuvat joustavasti erilaisin etäyhteyksin, esimerkiksi Teamsin tai Skypen välityksellä.

Etäpalveluiden tarjoamista jatketaan myös epidemiatilanteen rauhoituttua.

Mistä löydän mahdolliset muutokset Pihlajalinnan palveluissa epidemian aikana?

Ajankohtaisin tieto löytyy Pihlajalinnan verkkosivuilta kohdasta Toimipisteet.

Koronaviruksen laboratoriotestaus

Pihlajalinna testaa koronavirusta ympäri Suomen. Lääkäri voi laittaa lähetteen tutkimukseen asiakkaan oireiden perusteella. Oireettoman testiin voi tehdä lähetteen myös hoitaja, koska siitä ei saa kela-korvausta.

Koronavirustesti on nenänielusta otettava näyte, ja testi sopii akuutin koronavirusinfektion diagnostiikkaan.

Miten työnantajan kannattaa toimia epidemian aikana?

Etätyötä kannattaa edelleen suosia, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat.

Omailmoituskäytäntöä kannattaa hyödyntää ja epidemian aikana laajentaa hengitystieoireissa. Kelalle riittää työnantajan selvitys poissaolosta omavastuuajan 1+9 päivää osalta. Näin turha terveydenhuollon kuormitus vähenee, eikä työntekijän tarvitse olla heti työterveyteen yhteydessä, jos työntekijä omasta mielestään selviää infektion kanssa kotikonstein.

Tiedota hyvän hygienian tärkeydestä. Laita ohjeita käsien pesusta näkyville työpaikalla. Löydät hyviä ohjeita THL:n sivuilta.

Työterveyslaitos on ohjeistanut työnantajia myös koronavirusepidemiaan varautumisesta.

Miten voin suojautua koronavirukselta ja ehkäistä epidemian leviämistä?

Älä mene työpaikalle, jos sinulla on akuutti ylähengitystieinfektio. Huolehdi käsihygieniasta. Noudata valtioneuvoston ohjeita epidemiassa.
Katso myös THL:n ohjeet käsienpesusta.

Miten toimin, kun minulla on hengitystieinfektio?

Sairasta lievät hengitystieinfektiot kotona ja hakeudu koronavirustestiin aina, kun sinulla on hengitystieinfektion oireita. Testiin pääset nettiajanvarauksen kautta tai olemalla yhteydessä ajanvaraukseen tai Terveyssovellukseen. Mikäli tarvitset lisäksi muuta hoitajan tai lääkärin apua, ota yhteys meihin ensisijaisesti etäkanavan kautta puhelimitse tai Terveyssovelluksen kautta tai varaa videovastaanotto. Aikoja on myös netissä – työterveyshuollon ajat varataan verkkoajanvarauksen Työterveys-kohdasta tunnistautuneena. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi myös jatkotutkimusten ja lähivastaanoton tarvetta.

Kaikkien asiakkaidemme turvallisuus on meille tärkeää. Niille asiakkaillemme, joilla esiintyy hengitysoireita, annamme lähivastaanotolle tultaessa suu- ja nenäsuojuksen.

Mitä ovat koronavirusinfektion oireet?

Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion. Tyypillisiä oireita ovat yskä, kurkkukipu, kuume, päänsärky, lihaskivut ja hengenahdistus, mutta oireiden kirjo voi olla laajempikin. Lisätietoja löydät THL:n sivuilta.

Ketkä ovat vakavan koronavirusinfektion riskissä?

Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.

Lisäksi vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä sairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä, esimerkiksi:
• Vaikea-asteinen sydänsairaus
• Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
• Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
• Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
• Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva leukemia tai lymfooma (ei ylläpitohoito)
• Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)

Hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että henkilöllä on riski saada vakava koronavirusinfektio. Lääkäri ottaa myös kantaa siihen, pitäisikö lääkitystä muuttaa.

Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40) sekä päivittäinen tupakointi.

Miten toimin, jos minulla on vakavan koronavirusinfektion riskiin liittyvä sairaus?

Voit keskustella tästä esimiehesi kanssa ja sopia työjärjestelyistä, mikäli ne ovat työtehtävien hoitamisen kannalta mahdollisia ja pystytte asiasta sopimaan keskenänne. Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa tällaisen työntekijän riskiä ja sopivuutta työhön epidemiatilanteessa.

Onko raskaana olevalla suurentunut koronavirusinfektion riski?

Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan raskaus ei näyttäisi suurentavan riskiä vakavalle koronavirusinfektiolle.

Voiko oireeton henkilö tartuttaa koronavirusta?

Uusimpien tutkimusten mukaan on mahdollista, että tartunnan saanut henkilö voi levittää virusta eteenpäin jo ennen oireiden alkamista. Tartuttavimmillaan sairastunut henkilö on silloin, kun hänellä on eniten oireita. WHO:n mukaan nykytiedolla valtaosan tartunnoista aiheuttavat oireiset henkilöt.

Miten suojaan itseäni ja läheisiäni koronavirustartunnalta?

Näillä keinoilla suojaat itseäsi ja muita:

  1. Jos saat oireita, mene koronatestiin ja pysy muuten kotona.
  2. Minimoi kontaktit ja muista yli 2 metrin turvaväli.
  3. Pese kädet, yski hihaan.
  4. Käytä kasvomaskia, kun liikut paikoissa, joissa on muita ihmisiä.
  5. Pidä Koronavilkku päällä ja noudata sen ohjeita.
  6. Ota rokote, kun vuorosi tulee.

Tarkempia ohjeita löydät THL:n sivuilta.